Na' Paulus sin nfain kotin neun Yerusalem
21
Hai mmaseon milail mok atoni mnasi' Kristen sin na'kon koot Efesus nok neek susat ate, hai msae bnao oe, oka te hai mnao mfiin meu pah Kos. Nookf ate, hai mok abnao oe nane, ma hai mtian pah Rodos. Mi'ko nane, hai mnao mfiin mok abnao oe meu koot Patara. 2 Anbi nane, hai msaun mi'ko bnao oe nane. Nalalit hai msae meu bnao oe 'teta', le' he nnao neu propinsi Finisia, anhaumaak Siria. Tabu hai msae bnao oe le' nane, sin nasaeb nain bonit, ma hai mnao. 3 Hai mnao ka 'loo fa te, hai mnuu' miit pah Siprus anbi hai 'nimam a'lii, mes hai mnao mfiin yaah, tal amtia ma misanut bonit anbi koot Tirus et propinsi Siria. Anbi nane te, sin he nasanut abnao oe in iblua' enu.
4 Natuin sin fe' nasaun eun blua', hai msaun ma mnao maim apalsait enu. Tabu hai mi'euk mok sin, hai mitua mok sin neno hiut. Apalsait eun abiit eun nane, napenin hanaf na'ko Uisneno In Ismana Knino', he ntaal na' Paulus he kais annao nfiin neu Yerusalem. 5 Neno hitu nfini te, hai mfain meu bnao oe nane. Apalsait eun ok-oke', et bifee ma atoni, li'ana' ma 'naek, mnasi' ma munif, annao nanaat kai ntia tasi ye ninen. Anbi nane, hai mli'tuu ok-oke' ma m'onen. 6 Nalalit hai mmaseon, ma hai msae meu bnao oe nane, on nane te sin nfanin ok-oke'.
7 Hai mfeen mi'ko Tirus, oka te hai meis mok koot Ptolemais. Anbi koot nane, hai msaun mi'ko bnao oe, ma hai mnao maim apalsait enu. Hai mi'euk mok sin, oka te hai mtook mok sin neno mese'. 8 Nookf ate, hai mok abnao oe nane, amnao mteni' mi'ko nane, ma mtia koot Kaisarea. Anbi nane, hai mnao mitua meu na' Felipus in ume. In le' nane, es le' neik nahun-hunun Usif Yesus In Lais Leko anbi nane. In tuaf es na'ko tuaf hiut le' sin npiil sin anbin Yerusalem he nbatin bukae neu baun enu.a 9 Na' Felipus anmui' aan feto haa'. Uisneno npaek sin anlalin In mafefa knino' he n'eut In i'lomin.
10 Tabu hai mtook mok sin oin neno fauk ate, atoni yes, kanan na' Agabus, neem na'ko propinsi Yudea. Uisneno npake ye he nlail In mafefa knino' he n'eut Uisneno In i'lomin amsa'.b 11 In neem na'euk nok kai. Nalalit in nait na' Paulus in pasu 'futu', ma in nfuut in haen ma in i'niman neik pasu 'futu' nane. Nalalit in nak, “Uisneno In Ismana Knino' na'uab on ii: ‘Pasu 'futu' le' ii in tuan ee, of atoin Yahudis sin anpuun ee paap mese' on le' ii anbi Yerusalem. Nalalit sin nanaa't ee neu atoni 'teta' sin i'niimk enu.”’
12 Amneen atoni' le' nane in uab eun te, hai mtoit namneo-namneo meu na' Paulus, he kais annao nfiin neu Yerusalem. Hai, le' in aanh eun kai, ma apalsait eun abiit eun bale nane, antotin on le' nane msa'. 13 Mes in nataah kai ma nak, “Kahaf! Nasaa' am es hi mkae on nane? Hi mmoe' he mha'feen au nekak. On ii! Anmui' tuaf le' ka nloim kau fa, natuin au utuin Usif Yesus. Oin maski sin nfuut kau, ai' sin nlool niis kau, ai' sin nmoe' kau on mee-on mee msa', mes au uloitan ulail he 'simo.”
14 Tabu hai mneen on nane te, hai mihiin mak na' Paulus ka nloim fa he nneen kai yeen, on nane te hai mpaleoba' mak, “Neu! He tak on mee! Maut he Uisneno In loimn aa kuun es le' anlali.”
Na' Paulus sin antian Yerusalem
15 Neno fauk een hai mitua maan anbi Kaisarea te, hai mi'ikab hai blua' enu, ma hai mnao meu Yerusalem. 16 Anmui' apalsait tuaf fauk na'kon Kaisarea, nok kai msa'. Sin nnaon ma nanaat kai mtia ume es, oka te hai mtuup ambi nane. Uim tuaf nane, kanan na' Manason. In na'ko pah Siprus. In natuin Usif Yesus suuk a'loo ween. 17 Tabu hai mtia Yerusalem, hai aom-bian apalsait eun naa, sin ansium kai nok neek malinat.
Na' Paulus annao nkius na' Yakobus
18 Nookf aa on nane te, hai aal kai mnao mi'euk mok na' Yakobus. Ma ale' atoni mnasi' Kristen sin nabua nanin nbi nane. 19 Hai mmataben es nok es, oka te na' Paulus na'uab neu kai, suuk a'loo anmatoom nok ale' lasi le' Uisneno nmo'e nlail sin anbi mee-mee neu atoni bian. In nak Usif Yesus anfei lanan he sin npalsain neu In. In n'eut amsa', on mee m'es Uisneno npaek in ta'un ee, nok in aon-bian sin, anbin mepu ii. 20 Tabu sin nneen anlail na' Paulus in nu'un on nane te, sin nmalinan ma anbo'is Uisneno.
Nalalit sin na'uab neu na' Paulus ma nak, “Paulus! Lamun ho muhiin kuum, atoin Yahudis sin nifun-nifun le' anpalsai nlalin neu Usif Yesus. Sin fe' annaa' namep-mepan atolan plenat le' nai' Musa nahakeb nain sin neu kit. 21 Mes anmui' atoni' le' neem ma naktuta' nak, ho munoina' atoin Yahudis sin anbi bale bian mak, sin kaisa' natuin nai' Musa in atolan lais palsait enu. Ma sin natlakan amsa' ma nak, ho es amtaal sin he kais natuin halat mahelit neu sin aan monen. Ho es le' amtaal atoni slani', he kais natuin antein hit atoin Yahudis halat ma atolan bian amsa'. 22 Mumnau'! Of atoin Yahudis annenan nak ho et ko ii. Ma aneen uab anin nane te, sin of nato'an. On nane te hit taim laan poit, on mee?
23 On nane te hai mtoit on ii: anmui' tuaf haa na'ko kai, le' sin anmui' manba'an nok Uisneno. Tabu ii, sin he npeu sin a'naak enu he nfani 'taka' nak, sin nmo'en nlail sin lais manba'an nane. 24 On nane kalu leko te, ho mtaam mok sin meu Uisneno In Uim Onen Uuf. Ho mutuin sin amsa', he mmoe' mutuina' halat le' he muknino ho ta'um nane. Ho lo he msutai sin baen le' natuin halat amsa'. Kaul ho mmoe' on le' nane, of too mfaun eun nak, ho fe' amnaa' mumep-mepan plenat palsait Yahudi, le' nai' Musa nahakeb sin neu kit. Ma sin of nahinen nu'un le' nak, ho mtaal atoni' sin he kais natuin halat lais palsait Yahudi, nane lais poi ok-oke'!c
25 Mes neu atoni ka Yahudis fa', le' sin anpalsain neun Usif Yesus, hai msonu' milail sin sulat. Hai m'etun sin anmatoom nok hit fekat neno nane nak, sin ka npaluu fa, he natuin hit halat ma atolan Yahudi sin ok-oke'. Le' sin he namnau he nmoe' natuin sin, es eun le': kais anmapaisa' ma nasna'on kaul ka fee ma mone fa'. Kais anseol ok nok blua' 'tulu'. Ma kais anbukaen mnahat le' sin aon-bian Yahudi sin anma'nisin sin. On le': kais nekun sisi 'tulu'. Kais nahan naa'. Ma kais nekun sisi na'ko mu'it le' tuaf anfutu we ma nkale' nisan, tal in naa' ee ka nsai npoi fa'.”d
26 Nalalit na' Paulus ansium sin haan totis. On nanet nookf ate in nok le' tuaf haa' eun nane, annaon neu Uim Onen Uuf. Nalalit sin naknino' sin tau'k eun natuin atolan lais palsait Yahudi. Okat na' Paulus an'etun a'naak palsait le' anbi nane nak, ala neno fauk ate, na' sin nanokab sin haan manba'an. Fun kaul tabu nane oke' te, sin es-es ate, he nataam nain sin fua'-tuul' eun neu Uisneno.
Anheek na' Paulus anbi Uim Onen Uuf
27-29 Tabu neno hiut he nuu namsoup, le' sin nmanba'an he nanokab halat ma atolan nane, anmui' atoin Yahudis fauk na'kon propinsi Asia, le' sin niit na' Paulus anna-nao kuun anbi koot Yerusalem nok in nonot tuaf es, kanan na' Trofimus. Na' Trofimus le' ii, na'ko Efesus, ma in ka atoin Yahudis fa msa'. On nane te tabu sin niit na' Paulus antaam anbi Uim Onen Uuf, sin naak of ai' in nok in nonot nane antaam neun Uim Onen Uuf in nanan amsa'. Te kahaf, atoni 'teta' ka nabei' fa he ntaam neu Ume nane. On nane te sin nait lasi le' nane, he nlail 'tu'in he sin anmo'en lasi. On nane te sin nhuita' too mfaun eun anbin le' nane, he sin nheek naan na' Paulus. Sin nhuun eun ma n'etun too mfaun eun ma nak, “Hoe! Atoin Israelas ki! Eim he mbaab maan kai. Atoni' le' ii, in es le' nanoina' anbi mee-mee ma nak, mait impolin halat atoin Yahudis. In na'uab na'le'uf neu Uisneno In Uim Onen Uuf ii msa'. Tabu ii ntein, in ntaam he nalahib Uisneno In bale knino' le' ii!”e
30 Annenan on nane, koot Yerusalem in too ok-oke', sin nato'an. Nalalit too mfaun eun nane naen nabuan anbi Uim Onen Uuf. On nane te sin nheek na' Paulus, oka te sin nheel napoitn ee na'ko Uim Onen Uuf. Nalalit sin n'eek nain eon' enu.f
31 Tabu sin ntaisibun he nlool niis ne te, solalus Roma sin a'naak anesit es le' npaumaak anbi nane, nneen taisibu nane. 32 On nane te in nboin naan in solauls eun nok sin a'naakt eun, he sin ntaman neu too mfaun ataisiubs eun sin atnaank enu. Tabu sin nkius niit solauls eun nok sin a'naak anesit nane neman on nane te, sin nasnasab bisot neu na' Paulus. 33 Nalalit solalu 'nakaf nane anheek na' Paulus, ma nleun sin he nfutu we neik koleen besi nono' nua'. Sin nfutu nlali ye te, in nataan too mfaun eun ma nak, “Atoni' le' ii, sekau? In saant ee saa'?”
34 Mes sin nasulin uab. Bian nak, “In anmoe' on ii.” Bian nak, “In anmoe' on naa.” Tal antia solalu 'nakaf nane, in a'naakn ee nameen. In ka nahiin fa lasi nane in i'naon, natuin too mfaun eun anhunun ma na'baa' no 'tem-'teme. Etun es in nleun he neik na' Paulus annao neu benteng. 35-36 Solauls eun anheel neik na' Paulus, mes too mfaun eun le' nane sin natuin eun ok-oke', ma sin ntaisibun ntenin. Tabu sin he nsaen ela' sae', too mfaun eun nane sin nasikan, he nhaken maat. Tal antia solauls eun naskau na' Paulus, he too mfaun eun nane kais anbius na'maet ye. On nane te sin nhunun nak, “Amlool misan! Amlool misan!”
Na' Paulus namneob in ta'un anbi too mfaun eun sin maatk enu
37 Tabu sin he ntaman neun benteng on nane te, na' Paulus antoit neu solalu 'nakaf nane, anpaek uab Yunani ma nak, “Aam! Au ubei' u'uab akle'o', kah?”
Tabu in nneen na' Paulus na'uab on nane te, solalu 'nakaf nane naskeek. Nalalit in nataan ee ma nak, “Ho muhiin uab Yunani msa'? On meem es ho mu'uab muhiin uab Yunani? 38 Kaul on nane, au utenab a'saan een. Au 'ak of ho le' ii, atoin Masiras, le' nahunut ho es le' nhuita' too mfaun eun he sin nlaban plenat pah Roma. Nalalit in neik too nifun haa, le' sin neikin suni'-kenat, ma sin nnaon neun bale bian. Mes ho le' ii, ka in fa, ai'?”
39 Na' Paulus nataah ma nak, “Kahaf, pah! Au le' ii, atoin Yahudis. Au ein honi' nahonis kau anbi koot Tarsus et propinsi Kilikia. Au 'toit he ho mno'al maan kau, he au ubei' u'uab neu too mfaun eun le' ii.”
40 Solalu 'nakaf nane anloim. Nalalit na' Paulus anfenan nhake nbi ela' sae' nane in tunan, ma in na'aiti in i'niman he ntoit sin he sin ntaa'-ta'an he in na'uab. Nalalit in na'uab neik sin uab neno-neno, es le' uab Aram. (Fun anbi nane, atoin Ibranis sin na'uab eun anpaken uab Aram).g