Ka'naakt iin naimin raann ma'koro' nuu nheek Uisif Yesus
(Naiꞌ Mateos 26:1-5; Naiꞌ Lukas 22:1-2; Naiꞌ Yohanis 11:45-53)
14
1-2 Oke te, ka'naak rais pirsait Yahudi sin kanaakt iin ma tunggur agama sin naimin raann ma'koro' nuu nheek Nai' Yesus. Fun sin nuu nroor Gwe. Ma sin an'aotr iin sraak am nak, “Kaisa' fe'! Kaisa' atmanaap nuu theek Je, fun neon ko'u gwi anhaumaak hen. Kais-kaisa' too mfaun iin napoina' taisibu.”
Sin na'uab iin en naan, natuin feunn aa te, atoin Yahudis sin nateef nok neon ko'u ‘Paska’, ma ‘Feset Utunu' Maseor Muur aa mae'’. Ek neno he' naan, sin feest iin nuu namnau nafani' oros kahunut, he' Uisneno napoina' sin be'i-nai'ik sin na'kon pah Masir.a
Bifee jes naroinib miin fubona' ma'osa' nuu Uisif Yesus
(Naiꞌ Mateos 26:6-13; Naiꞌ Yohanis 12:1-8)
3 Atoon' es ek ruan Betania, kaann ii nai' Simon. Nahuun te, atoni anmai'niisn ee, natuin hin nameen kusta. Mes oros ai, hin nareok narair.
Oros neon kou' gui ntea mae' fe', Nai' Yesus sin nnao ma nbukaen ek nai' Simon hin umi. Oros sin nbukaen, bifee jes neem nateef nok Nai' Yesus. Hin neer miin fubona' ma'osa ek boot faat gwes.b Oke te, bifee naan antiupu npori botor naan hin neon ee. Ma hin naroinib mina' kreo'-kreo' ek Nai' Yesus Hin naakn ee nuu njair tanar nak hin nhormaat Nai' Yesus.
4 Atoni fauk anbukaen nookn amsa'. Oros sin niit bifee naan anmoe' en he' naan te, sin natoa'an ma na'uab iin nok haann be'o mnak, “Huu! Bifee saa' naa es he' ai, es nai' hin npori nareu' miin fubona' ma'osa' he' ai!? 5 Reko nneis hin na'sosa' mina' he' naan! Oke te, hin bait roit iin naan nuu kama'mui't iin! Fun miin fubona' naan hin oosn ee namnees nok kameupt es hin kai toon es.” Oke te, sin nakain ee nok ma'tane'.
6 Mes Nai' Yesus nataah sin im nak, “Hi kaisa' misusub bifee he' ai! Amkoon ee! Au 'mairiin, natuin hin nkoop narair miin fubona' nuu Au aok ii. 7 Kama'mui't iin nok ki neno-neno. En nai ma hi bisa mturun ma mbaab sin msuun oros. Mes roo mae' te, Au kubua teni' kok ki mae'.c 8 Au moink ii roo mae' hen. Ma bifee he' naroinib mina' nuu Kau, hin npairoir nain Au aok ii, en he' hin nkaki nain miin fubona' nuu Au 'maetk ii. 9 Mimnau mirek-reko'! Uisneno Hin Rais Reko of nanaob on ek mee-mee ek pah-piin ii, ma tuaf of nareta' anmatoom nok bifee ai hin 'moe' kareokot he' ai. Reko te nuu aar he' mansian iin namnaa gwe.”
Nai' Judas naim ranan nuu na'sosa' Uisif Yesus
(Naiꞌ Mateos 26:14-16; Naiꞌ Lukas 22:3-6)
10 Oke te, tuaf es na'ko katoup noni' tuaf bo'es em nua, kaann ee nai' Judas Iskariot. Hin npoi nnao ma naim ka'naak rais pirsait Yahudi sin kanaakt iin, nuu na'sosa' Nai' Yesus nuu sin. Oros hin nateef nok sin, hin natiis hin sairt ii. 11 Oros kanaakt iin anneen nai' Judas hin uabn ii, te sin nmairinin nmaeten. Ma sin nbaasn ee mnak, “Karu ho nuu mu'sosa' Nai' Yesus meu kai, hai of ombaen ko.” Oke te, nai' Judas anpoi ma nmurai naim ranan nuu nana'at Nai' Yesus nuu sin.
Uisif Yesus anbukae ek feset Paska nok Hin katoup noon' iin ee
(Naiꞌ Mateos 26:17-25; Naiꞌ Lukas 22:7-14, 21-23; Naiꞌ Yohanis 13:21-30)
12 Neno naan, neon kahunut na'ko neon ko'u atoin Yahudis sin. Ek neno naan, sin bijaas ntunun utunu' he' mamuur aa mae', ma sin nroron 'bib-kase msa'. En nai ma Nai' Yesus Hin katoup noon' iin ee nemen ma nataan Ee mnak, “Ama'! Neno ai, hit neon ko'u Paska. En nai ma Ho roim ii nuu hai mnao mibarab baer feset Paska meu mee?”
13 Oke te, Nai' Yesus anreun Hin katoup noni' tuaf nua mnak, “Hi mnao mihuun neu meu kota. Hi mtea te, of hi miteef mok atoon' es nasaah oe ek kuis 'aan' es. Hi mnao mituin ee. 14 Karu hin ntaam nuu umi mee te, hi mtaam mituin ee. Oke te, hi mitonon uim tuaf naan am mak, ‘Ama'! Hai Tunggur gwe ntoit bare nuu nmoe' feset Paska nok Hin katoup noon' ini.’ 15 Ma atoni naan of naruru' ki kea' mainuan es, et uim ktuta' naan hin faafn ee. Hin nkikin narair kea'an naan. En nai ma hi nua ki mibarab bukaet ek naan.”
16 Oke te, sin nua sin nnao neu kota. Ek naan, sin nateef nok aar he' saa'-saa' he' Nai' Yesus natoon narair sin. En nai ma sin nabarab nuu Nai' Yesus sin nbukaen feset Paska ek naan. Oke te, sin nua sin nnao naskau Nai' Yesus nok Hin katoup noni' bian.
17 Oros maans ii noi nmouf te, Nai' Yesus nok Hin katoup noni' bo'es em nua nnao ntaman neu umi naan. 18 Ek umi naan, sin ntokon ma nbukaen. Oros sin nbukaen, Nai' Yesus na'uab am nak, “Hi mneen! Anmui' tuaf es na'ko ki of na'sosa' Kau nuu atoin sona'.”d
19 Oros sin nnenen en he' naan te, sin neer iin na'uun win. Oke te, sin es-es te nataan Nai' Yesus am nak, “Ama'! He' Ho mteek ee naan, mui' au mae', oo?”
20 Nai' Yesus nataah am nak, “Tuaf he' narepa' utunu' nok Kau ek 'pik-oef ai, of hin es nuu na'sosa' Kau. 21 Mimnau, joo! Au, Mansian Batuur-Batuur he' ai, ro nuu 'maet, en he' matu'i narair et Uisneno Hin Suru Kninu'. En nai ma ampaant om! Atoni he' na'sosa' Kau naan, of hin nsutai kuun hin kamreu'ut! Reko nneis bait hin iin ee kaisa' nahoon' ee.”
Uisif Yesus na'uab am nak, utunu' ma tua min-kase anjair tanar nuu hit tamnau Gwe
(Naiꞌ Mateos 26:26-30; Naiꞌ Lukas 22:14-20; 1 Korintus 11:23-25)
22 Oros sin nbukaen, Nai' Yesus nait naan utunu' fua es, ma ntoit makasi nuu Uisneno. Oke te, Hin nteib utunu' naan pisa'-pisa', ma nfee sin nuu Hin katoup noon' iin ee. Ma Hin na'uab am nak, “Utunu' he' ai, Au aok aa. Mait ma mbukae neu, tua.”
23 Oke te, Hin nait naan kraa mniunut he' matua' tua min-kase. Ma Hin ntoit makasi nuu Uisneno. Oke te, Hin nnona' kraas naan nuu Hin katoup noon' iin ee, nuu sin niunun. 24 Ma Hin na'uab am nak, “Tua min-kase ai, Au naa' aa. Hin of natkoop nuu nsoi nafetin too mfaun. Naa' he' ai, anjair tanar nuu namnauba' ki nak, saa' he' Uisneno nba'an narair sin naan, anjairin es he' ai. Mait ma mbukae neu, tua.e
25 Amneen mirek-reko'! Anmurai mabe' ai, Au kinu 'teni' tua min-kase en he' ai mae'. Tar Au kok Au Ama' amtuun Om ma miprenet mibu-bua ek sonof neno tunan, nai' Au kinu 'teni.”
26 Oke te, sin nsii sii' jes, nuu nboi'is Uisneno. Oke te, sin npoin oros fai, ma nnao neu toe'ef Saitun.
Uisif Yesus natoon nahuun nak, nai' Petrus of nmatfain Ee
(Naiꞌ Mateos 26:31-35; Naiꞌ Lukas 22:31-34; Naiꞌ Yohanis 13:36-38)
27 Oros sin nnao nabuan, Nai' Yesus natoon nain sin im nak, “Mabe' ai, hi aar ki of maen misaina' Kau. Fun matui' narair et Uisneno Hin Suru Knin'u wi nak,
‘Uisneno of na'maet katurus,
ma hin bib-kaesn ee naen nsiksaakn ok.’f
28 Namneo, Au ro nuu 'maet. Mes oros Au 'moni 'fain te, Au of a'nao kuhunun ki en propinsi Galilea.”g
29 Mes nai' Petrus anprotees Ee mnak, “Ama'! Maski sin naen nasaina' Ko, mes au kaen aa mae', tua!”
30 Nai' Yesus nataah am nak, “Pe'u! Nati' mumnau! Mabe' ai, nahuun na'ko maun ii nkokreo'on hana' nua, ho matfaina' murair Kau hae' teun hen mak, ho muhiin Kau mae'!”
31 Mes nai' Petrus haan ii nsae mnak, “Mae', tua! Karu Ho mmaet te, au 'maet kok. Au 'matfaina' Ko mae', ma kaen kusaina' Ko mae', tua!”
Nai' Petrus hin aon-bian sin es-es te na'uab en he' naan amsa'.
Uisif Yesus an'oenen ek poa'an Getsemani
(Naiꞌ Mateos 26:36-46; Naiꞌ Lukas 22:39-46)
32 Oke te, Nai' Yesus nok sin nnao nkonon ma nteana' poa'n es ek toe'ef Saitun, kaann ee ‘Getsemani’. Ma Nai' Yesus nak sin im nak, “Amtoko mpao Kau ek he' ai. Au 'nao 'oenen en he nae.”
33 Ma Hin nhaman nok nai' Petrus, nai' Yakobus, ma nai' Yohanis, nuu nnao nabua nok Ne. Anmurai na'ko oros naan, Hin neern ii nsuus ma ntainin'i aa mae'. 34 Hin nak sin im nak, “Au neerk ii nsuus unmaet! Au kuteneb te Au nuu 'maet hen. Hi mtook ma mpao ek he' ai.”
35-36 Oke te, Hin nnao nteni' kreo', ma anri'tuu ma n'oenen am nak, “Ama' kamaneret! Karu Ho mroim te, Au kaisa' 'sutai naanka'renet ai tar antea nuu 'maet en he' ai. Au kuhiin kurair kak, tiit aa mae' saa' he' Ho bisa mmoe' maan ee mae'. En nai ma karu reko te, Ho mait mu'roba' rais ha'mui'it he' ai na'ko Kau. Mes kaisa' mutuin Au roimk ii; reko te mutuin Ho roim maan, tua.”
37 Oke te, Hin nfain nuu Hin katoup noni' tua teen win naan, mes sin ntupun nfinin. En nai ma Hin npoa' nafena' sin, ma na'uab nuu nai' Petrus am nak, “Hoe! Pe'u!h Ho mtuup kuum, oo? Au 'bia ek nae rabah aah. Mes hi nuu mpao kreo' msa', hi mi'be'i mae'! 38 Mumeu maatm iin naan fe'. Oke te, amfeen nuu mpao mok Kau! Hi neerm iin anroimin nuu hi mmoe' rais reko, mes hi aom iin an'oeren. En nai ma reko nneis te hi m'oenen, nuu karu sua' te nemen ntea' te, kaisa' niis ki.”i
39 Oke te, Nai' Yesus nnao n'oenen anteni' haef es. Hin ntoit nteni nuu Uisneno nait na'roba rais ha'mui'it he' naan na'ko Hin tuan ee. 40 Oke te, Hin nfain neem nuu Hin katoup noni' tua teen win naan. Mes sin ntupun nfinin, fun sin maatr iin ee ma'fena' re'-reu'uf. En nai ma Hin npoa' nafena' nteni sin. Mes sin nahiin nteni-tein'i aa mae', nuu nataah Ee nak saa'.
41 Oke te, Nai' Yesus nnao nasaina' sin nuu n'oenen hae' teun ii. Oke te, Hin nfain neem, ma npoa' nafena' nteni sin. Hin na'uab am nak, “Airoo! Hi mtuup fe', oo? Noka haa neu! Amfeen neu! Fun atoni he' na'sosa' Kau, Mansian Batuur-Batuur he' ai, anpaumaak hen. Oros ai, sin nuu nheek ma nnona' Kau nuu atoin kamoe' saant iin ee. 42 Amfeen neu ma mkius neu! Atoni he' na'sosa' Kau, neem hen. Iim nuu tnao tateef tok sin!”
Anheek Uisif Yesus
(Naiꞌ Mateos 26:47-56; Naiꞌ Lukas 22:47-53; Naiꞌ Yohanis 18:3-12)
43 Oros Nai' Yesus fe' na'uab en naan te, nok oskeke nai' Judas nok atoin mfaun iin nemen. Sin neirin suin para' nok hau tuka', nuu nheek Nai' Yesus. Sin nmoe' rasi naan, fun sin napeinn aa prenet na'ko atoin Yahudis sin kanaakt iin. Sin aar sin es he' ka'nakat rais pirsait Yahudi sin ka'naakt iin, tunggur agama sin, ma mnais harat Yahudi sin. 44 Nai' Judas ansenen nain sin im nak, “Amkius mirek-reko'! Au kaur seku naa te, hi mheek Je neu! Hin es he' hi mam-maam Je ji!”
45 En nai ma oros nai' Judas nok sin antean bare naan, hin neem enhaek ek Nai' Yesus Hin maatn ee. Ma hin nasee Je mnak, “Aam Tungguru!” En nai ma nai' Judas anhoo ma naur Ee. 46 Oke te, too mfaun iin nemen nuu nheek Nai' Yesus.
47 Mes Nai' Yesus Hin katoup noni' tuaf es anfaik hin beens ee, ma nsaip namoufu atoon' es hin ruikin noon aa. Atoin ruik papa' naan, rais pirsait Yahudi sin ka'naak kou' gwe hin aat jea. 48 Oke te, Nai' Yesus na'uab nok tuaf iin he' nuu nheek Je ma nak, “En mee? Hi mak Au he' ai, atoin kamaufiunut Kau, oo? Es nai' hi iim nuu mheek Kau meir suni' ma hau tuka'? 49 Neno-neno te, Au kunoni' ki ek Uisneno Hin Uim Oenen Uuf, mes tiit tuaf es aa mae', he' neem nuu nheek Kau. Iim nuu mheek Kau neu! Fun rasi naan matu'i narair na'ko unu' et Uisneno Hin Suru Kninu'.”j
50 Nai' Yesus Hin katoup noon' iin ee namtau nmaeten. En nai ma sin naen nasain Ee nmees.
51 Ek naan, anmui' atoin muinf es, nnao natuina' Nai' Yesus. Hin tainuus tai tuuk' es. Atoin mfaun iin nuu nheek je msa', 52 mes sin nnaa' naan ahaa hin tais ee. En nai ma hin naen aaf'-afa' haa, natuin hin namtau nmaet.
Sin neer Uisif Yesus nnao nuu kafeer rais pirsait iin
(Naiꞌ Mateos 26:57-68; Naiꞌ Lukas 22:54-55, 63-71; Naiꞌ Yohanis 18:13-14, 19-24)
53 Oke te, sin neer Nai' Yesus nnao nuu rais pirsait Yahudi sin ka'naak kou' gwe hin uum je. Ek naan, kaes kou' gwin nabua narairin. Sin aar sin es he' ka'naak rais pirsait Yahudi sin kanaakt iin, tunggur agama sin, ma mnais harat Yahudi sin.
54 Oros sin nheek neer Nai' Yesus te, nai' Petrus natuin na'kor-koro', tar antea rais pirsait Yahudi sin ka'naak kou' gwe hin uum je. Hin ntaam ek umi naan hin kintal, ma hin ntook ma nraar ai nok kapaot iin.
55 Ek umi naan hin naann ee, ka'naak rais pirsait Yahudi sin kanaakt iin na'uab iin nok kafeer rais pirsait iin. Sin aar sin naimin bukti nuu nasaan Nai' Yesus, fun sin nuu nhukun na'maat Je. Mes sin napein bukti saa'-saa' aa mae'. 56 Oke te, sin noe'en saksii namfau, nuu namoufu Nai' Yesus. Mes sin uabr iin nasuirin es nok es.
57 Oke te, anmui' saksii bian nfeen nhaeken ma na'uab iin putur-baerek mnak, 58 “Hai mneen atoni ai na'uab am nak, ‘Au of kuseer Uim Oenen Uuf, he' nafeen ee neer nimif mansian. Ma neno teun nteni' te, Au kufena kufani' Umi naan, mes e'pake mae' nimif mansian.”’k 59 Mes sin uabr iin nasuirin es nok es.
60 Oke te, rais pirsait Yahudi sin ka'naak kou' gwe nfeen anhaek ek aar he' kafeer raisin naan sin maatr ini. Hin nataan Nai' Yesus am nak, “Too mfaun ii natraak Ko. Mes nansaa' am es Ho mumninu' haa?”
61 Mes Nai' Yesus antoin fefa' mes'e aa mae' msa'. En nai ma rais pirsait Yahudi sin ka'naak kou' gwe nataan Ee mnak, “Ho mutoon miit! Hin kamneon ii, Ho he' ai, batuur-batuur Kristus, Uisneno Hin Aann aa, oo, he' Hin nba'an nain Je na'ko un-unu'?”
62 Nai' Yesus nataah am nak, “Namneo! Hin es he' Au he' ai. Hi aar ki of miit Kau, Mansian Batuur-Batuur he' ai, a'toko 'bia ek sonof neno tunun, ek Uisneno Hin bnapan reko. Uisneno anmui' kuasat ma'tane' nneis! Au of kok Ne mnaa' prenet mibu-bua. Namuin te, Au 'saun kuum ek nope ku'ko sonof neno tunun.”l
63 Anneen Nai' Yesus Hin uaban naan te, rais pirsait Yahudi sin ka'naak kou' gwe natoa' re'-reu'uf tar antea hin npius nakrati' hin bauru mnaan' oe. Oke te, hin nkoa' ma na'uab nuu aar he' kafeer raisn iin am nak, “Hit kaisa' taim tteni' saksii! 64 Hi mneen meir hi ruikm iin ee kiim. Hin es neirn on na'uab en naan. Hin nait Hin tuan ii anjair Uisneno Hin Aann aa. Hin na'uab na'reu'uf Uisneno! Tatuin hit atoron rais pirsait, karu tuaf es nataib on nok Uisneno, hin ro nuu nmaet! En nai ma oros ai, hi nuu mifeer mak saa'?”
En nai ma sin naferen ok-oke' mnak, “Namneo, atoni ai nsaan! En nai ma ro nuu thukun tiis ne!”m
65 Oke te, tuaf fauk ntaman ma naniun Nai' Yesus. Sin n'aum naan Hin maatr iin ee, oke te sin nbius Gwe. Ma sin nataan Ee mnak, “Ho mtakseer miit, seku naa es antuuf Ko?” Oke te, sin noe'en kapao' Uim Oenen Uuf iin, nuu neem ma neer Nai' Yesus. Oros sin neer Je nnao, sin npaas nafan-faan' Ee.
Nai' Petrus nmatfain Uisif Yesus no teun
(Naiꞌ Mateos 26:69-75; Naiꞌ Lukas 22:56-62; Naiꞌ Yohanis 18:15-18, 25-27)
66-67 Oros naan, nai' Petrus antook ek kintal fe'. Oke te, aet bifee tuaf es na'ko rais pirsait Yahudi sin ka'naak kou' gwe, neem niit nai' Petrus anraar ai. Hin nnano' narek-reko' nai' Petrus hin huumn ii, ma hin na'uab am nak, “Fe'e na, ho mubua mok Nai' Yesus, atoin Nasaret naan. Batuur aa, oo?”
68 Mes nai' Petrus nataah am nak, “Mae', tua! Nansaa' am es ho mutaan kau en he' naan? Au kuhiin Je mae'!” Oke te, nai' Petrus anpoi ma nhaek ek eno' koon oe. [Nateef oros naan, maan gwe ankokreo'.]n
69 Oke te, ate naan niit nteni' nai' Petrus. Ma hin natonon atoin imfaun iin ek naan am nak, “Hin he' ai, tuaf es na'ko sin imsa'.”
70 Mes nai' Petrus anprotees am nak, “Of oni' ho mumaun! Au kuhiin Je mae'!”
Roo mae' te, tua teet' es, he' anhaek ek naan na'uab anteni' nai' Petrus am nak, “Hoe! Ho nuu mputur-baerek mak ho mubua mok sin aa mae'! Hi aar ki atoin Galilea!”
71 Mes nai' Petrus anraban ma'tane' am nak, “Au 'suup keir Uisneno Hin kaann ii! Au kuhiin Atoni naan aa mae', tua!”
72 Nateef oros hin na'uab en naan te, maan gwe nkokreo' no nua. En nai ma nai' Petrus namnau Nai' Yesus Hin uaban fe'e na nak, “Nahuun na'ko maun ii ankokreo'on no nua te, of ho mmatfaina' Kau era' teun hen.”
Oros namnau niit en naan te, nai' Petrus ankae nme'-meu'ur.